 In AWiB Fireside chat on April 11th, we had the privilege to hear the story on Sari Baldauf, who has made an impressive career in Nokia (1983-2004), heading Nokia Networks and being part of the company’s Executive board. After Nokia, she has served as Board member in several corporations, i.a. Fortum (as Chairman), Sanoma, F-Secure and Daimler). Aside many other nominations, Wall Street Journal named her as the Europe's most successful female executive in 2002.
In light of these exceptional achievements, it was thrilling to meet Baldauf – or as she said herself - “just Sari” in person and hear an engaging life and career story from a very down to earth person. Sari described her own personality as a builder, developer and – by nature - a “ski bum”, who thinks that one should not define only work define oneself. In the following, we summarize some of the key learnings shared by Sari during the evening: Trust as key enabler of successful teams. Referring also to her times in the Nokia, Sari emphasized the importance of mutual trust within executive teams. In trustful environments, teams can openly challenge each other’s ideas. Leaders’ responsibility to keep themselves energized. If the team lead’s energy level is low, it is hard to expect team members to be highly energized either. Sari told that in difficult periods customers and own team members – or sometimes a long weekend - were the primary source of energy. Celebrating even small wins. Especially in difficult times, leaders need to make sure that even small wins and accomplishments are celebrated. At Nokia, her team had a special “deal drum” that was played when a deal was closed. Passion to work. Sari defines passion as something that is meaningful for an individual, and to which one has a possibility to influence. Her choices and successes have been driven by this kind of passion.
1 Comment
Huhtikuussa Aalto Women in Businessin naiset kokoontuivat Teperin toimistolle kuulemaan eri yritysmuotojen valinnasta.
Yritysmuodon valintaa perustellaan usein verotuksen näkökulmasta. Verotus ei kuitenkaan saisi olla ainoa tekijä, kun aloittava yrittäjä pohtii, mikä yritysmuoto toimisi hänelle parhaiten. Yritysmuodon valinnassa ainakin seuraaviin kohtiin on hyvä kiinnittää huomiota:
Suomessa vaihtoehtoisia yritysmuotoja ovat yksityinen elinkeinonharjoittaja (toiminimi), avoin yhtiö, kommandiittiyhtiö, osakeyhtiö ja osuuskunta. Toiminimen perustaminen tapahtuu ilmoitusmenettelyllä. Avoimen yhtiön, kommandiittiyhtiön ja osakeyhtiön perustaminen tapahtuu rekisteröintimenettelyllä. Osakeyhtiön perustamista varten yhtiöön on sijoitettava osakepääoma, jonka suuruus on oltava yksityisessä osakeyhtiössä vähintään 2.500 euroa (julkisessa osakeyhtiössä vähintään 80.000 euroa). Myös yrityksen lopettamiseen liittyvät toimenpiteet on syytä huomioida yritysmuotoa valittaessa; erityisesti jos liiketoimintaa on tarkoitus harjoittaa vain lyhyehkö aika. Osakeyhtiön lopettaminen on hallinnollisesti raskaampi menettely ja lopettaminen vaatii aina selvitysmenettelyn läpikäymistä. Yhtiömuodon valinnassa on täten aina huomioitava useampi osatekijä, myös pidemmällä tähtäimellä. Liiketoiminnan kasvaessa voi ajankohtaiseksi myös tulla yhtiömuodon muutos. Yritystoiminnan riskit Yritysmuodon valinnassa tärkeää on huomioida liiketoiminnan luonne ja riskit. Mikäli liiketoimintaan liittyy suuria riskejä tai sitoumuksia, voi osakeyhtiö-muotoinen yhtiömuoto olla perusteltu, vaikka esimerkiksi verotuksen näkökulmasta muu yhtiömuoto voisi olla verotehokkaampi. Yksityinen elinkeinonharjoittaja, avoimen yhtiön yhtiömiehet ja kommandiittiyhtiön vastuunalaiset yhtiömiehet vastaavat yhtiön velvoitteista ja sitoumuksista koko henkilökohtaisella omaisuudellaan. Osakeyhtiö on puolestaan omistajistaan erillinen, itsenäinen oikeushenkilö. Yritystoiminnan riskejä kartoitettaessa on syytä arvioida esimerkiksi sitä, miten asiakkaan mahdollinen laskun maksuvelvollisuuden laiminlyönti vaikuttaa omaan yritystoimintaan. Osakeyhtiön osakkeenomistajan ja kommandiittiyhtiön äänettömän yhtiömiehen vastuu rajoittuu sijoitettuun osakepääomaan tai pääomapanoksen määrään. Käytännössä rahoituslaitokset voivat kuitenkin vaatia omistajayrittäjän henkilökohtaista takausta velasta tai muuta sitoumusta, jota kautta henkilökohtainen vastuu osakeyhtiön velasta voi tulla myös yrittäjän henkilökohtaisen vastuun piiriin. Lisäksi omistajayrittäjä voi mahdollisesti joutua rikosoikeudelliseen vastuuseen tai siviilioikeudelliseen erityisvastuuseen esimerkiksi yhtiön maksukyvyttömyys- tai konkurssitilanteessa, jos yritystoiminnassa ei ole menetelty huolellisesti. Osakeyhtiön perustaminen ei siis tarkoita sitä, että yrittäjä vapautuisi täysin kaikista vastuista. Tuoton nostaminen Yritysmuodon valintaa tehtäessä on tärkeää myös arvioida, miten yrityksestä on mahdollista nostaa kertynyt tuotto. Toiminimen osalta yrittäjän yksityisvarallisuus ja elinkeinotoiminnan varallisuus muodostavat yhden kokonaisuuden. Toiminimellä toimivan yrittäjän on mahdollista tehdä ilman rajoituksia yksityisottoja elinkeinotoiminnastaan saamista varoista. Yksityisotot eivät myös nostohetkellä aiheuta tuloveroseuraamuksia eikä näistä täten tarvitse tehdä ennakonpidätystä tai vähentää mitään sivukuluja. Yrityksen elinkeinotoiminnasta saatu tulos verotetaan yrittäjän ansio- ja pääomatulona. Avoimen yhtiön ja kommandiittiyhtiön voittojen ja tappioiden jakamista koskevat säännökset ovat tahdonvaltaisia. Yhtiömiehet voivat sopia keskenään esimerkiksi yhtiösopimuksen määräyksin voiton jakautumisesta yhtiömiesten kesken. Tuloksesta maksetaan kuitenkin ensin korko äänettömän yhtiömiehen panokselle (kommandiittiyhtiö) ja tämän jälkeen vastuunalaisten yhtiömiesten omaisuuspanokselle. Jäljellä oleva voitto tai tappio jaetaan vastuunalaisten yhtiömiesten kesken tasan tai yhtiösopimuksessa sovitulla tavalla. Verotus Osakeyhtiö maksaa tuloksestaan 20 prosentin suuruisen yhteisöveron. Osakkeenomistajia verotetaan, kun he nostavat tuloa yhtiöstä joko palkkana tai voittovaroista kertyneinä osinkoina. Listaamattomasta yhtiöstä saatu osinko verotetaan joko ansiotulona tai pääomatulona. Osa osingosta on aina saajalleen verovapaata tuloa. Mikäli jaettavan osingon määrä on enintään kahdeksan prosenttia osakkeen matemaattisesti arvosta, osingosta 25 prosenttia on veronalaista pääomatuloa ja 75 prosenttia verovapaata tuloa 150.000 euroon saakka. Tämä on hyvin verotehokas keino nostaa yhtiöstä varoja, mutta edellyttää, että yhtiössä on riittävästi (netto)varallisuutta. 150.000 euron raja on verovelvolliskohtainen (ei yhtiökohtainen) eli mikäli yrittäjä saa osinkoa useammasta listaamattomasta yhtiöstä ja haluaa nostaa osingot siten, että maksaa niistä vain pääomatuloveron 25 prosentin osalta, on tarkkailtava, että osinkojen kokonaismäärä ei ylitä verovuonna 150.000 euroa. Mikäli saatujen osinkojen määrä ylittää 150.000 euroa, on ylimenevästä osasta veronalaista pääomatuloa 85 prosenttia ja 15 prosenttia on verovapaata tuloa. Mikäli osinkotulot ylittävät osakkeen matemaattiselle arvolle lasketun kahdeksan prosentin tuoton, on ylimenevästä osasta 75 prosenttia osingonsaajalle ansiotuloa ja 25 prosenttia verotonta tuloa. Ansiotulo-osingon nostaminen on kuitenkin olla verotehokas keino nostaa osakeyhtiöstä varoja, mikäli osakkeenomistajan ansiotuloveroprosentti on alhainen. |
AuthorAWiB core team and visiting friends write about events, speakers, books, ideas, tips and tools. Send us a mail if you want to contribute! Archives
November 2020
Categories |
RSS Feed