Kilpailukieltosopimukset

Saimme alkukesästä ilon tutustua kilpailukieltosopimuksiin Asianajotoimisto Teperi & Co Oy:n asianajajien Katja Halosen ja Mikko Kontturin pitämän esityksen avulla. Koska aihe on ajankohtainen usealle asiantuntijatyössä työskentelevälle jäsenellemme, koostimme muutaman keskeisen kohdan aiheesta myös tänne blogiimme.

Kilpailukieltosopimukset

Kilpailukieltosopimus on työsuhteen päättymisen jälkeistä aikaa koskeva sopimus, josta säädetään työsopimuslaissa (3 luvun 5 §).

Kilpailukieltosopimuksella voidaan rajoittaa työntekijän työsuhteen päättymisen jälkeistä oikeutta tehdä työsopimus uuden työnantajan kanssa, joka harjoittaa kilpailevaa toimintaa, tai rajoittaa henkilön oikeutta harjoittaa kyseessä olevaa kilpailevaa toimintaa itse. Kilpailukieltosopimus voi olla erillinen sopimus tai osa työsopimusta (esimerkiksi erillinen kilpailukieltoa koskeva kohta). Sopimus voidaan tehdä työsuhteen alkaessa tai sen aikana ja vaatii erityisen painavat syyt ollakseen pätevä. Erityisen painavan syyt liittyvät aina työnantajan toimintaan tai työsuhteeseen. Arvioinnissa huomioidaan työntekijän asema (esim. johtoportaassa oleva henkilö) ja työnantajan suojan tarve (esim. todellinen ja perusteltu liike- ja ammattisalaisuuden säilyttäminen).  Liike- ja ammattisalaisuuden säilyttäminen ja ylläpitäminen on yleisin peruste kilpailukieltosopimukselle ja voi koskea esimerkiksi seuraavia kaupallisia ja teknisiä tietoja:
​

• Tiedot työmenetelmistä, tietokoneohjelmista, tuotantomääristä ja kaavoista
• Asiakasrekisterit
• Sopimukset asiakkaiden ja tavarantoimittajien kanssa
• Patentilla, hyödyllisyysmallioikeudella tai piirimallioikeudella suojatut edut

Muut perusteet kilpailukieltosopimukselle voi olla (i) työntekijän tehtävät, jotka liittyvät tuotekehitykseen,  tutkimukseen tai muuhun vastaavaan toimintaan, (ii) työnantajalla tietoa ja osaamista, jota kilpailijoilla ei yleisesti käytössä (tämä peruste on sallittavampaa työtehtävissä, joissa tieto uudistuu ja tekniikka kehittyy pikaista vauhtia), (iii) työnantajan kustantama erityiskoulutus, (iv) työntekijän asemaan liittyvä (esimerkiksi työntekijä saa haltuunsa kilpailullisesti tärkeää tai muuta suojattavaa tietoa tai työntekijälle karttuu arvokasta ammattitaitoa ja teknistä osaamista).

Vaikka työntekijä olisi allekirjoittanut kilpailukieltosopimuksen, se ei sido työntekijää, jos kilpailukieltosopimukselle ei ole työsopimuslain vaatimaa työnantajan toimintaan tai työsuhteeseen liittyvää erityisen painavaa syytä. 

Kilpailukiellon ajallinen kesto

Kilpailukiellon kesto on enintään kuusi kuukautta työsuhteen päättymisestä, eikä työnantajalla ole palkanmaksu- tai korvausvelvollisuutta tältä ajalta. Jos kilpailukielto kestää yli kuusi kuukautta, mutta enintään vuoden, on työnantaja velvollinen maksamaan työntekijälle kohtuullisen korvauksen tältä ajalta, esimerkiksi sidonnaisuuskuukausien palkkaa vastaava määrä. Jos kilpailukiellon ajallinen kesto on yli kuusi kuukautta eikä korvauksesta ole sovittu, on kilpailukieltoa koskeva ehto mitätön kuuden kuukauden ylittävältä ajalta. Tärkeä poikkeus edellä mainittuun kilpailukiellon ajalliseen kestoon on johtavassa asemassa olevat työntekijät, joiden osalta ei sovelleta ajallista rajoitusta lainkaan.  Johtavassa asemassa oleva työntekijä toimii esimerkiksi yhteisön, säätiön tai sen itsenäisen osan johtajan tai tähän välittömästi rinnastettavassa itsenäisessä asemassa.

Työsuhteen päätyminen ja kilpailukieltosopimuksen rikkominen
​
Kilpailukieltosopimus ei sido työntekijää, jos työsuhde päättyy työnantajasta johtuvasta syystä kuten työnantajan tuotannollisin ja taloudellisin perustein suorittaman irtisanomisen vuoksi tai siksi, että työntekijä on päättänyt työsopimuksen työnantajan olennaisen sopimusrikkomuksen vuoksi.

Kilpailukiellon rikkomisesta aiheutuva seuraus voi olla vahingonkorvaus tai sopimussakko (molempia rikkomisseuraamuksia ei mahdollista käyttää yhtä aikaa). Sopimussakko on erikseen sovittu kiinteä rahamäärä, jonka enimmäismäärä ei saa ylittää työntekijän työsuhteen päättymistä edeltäneiden kuuden kuukauden aikana saamaa palkkaa (enimmäismäärää ei sovelleta ylimpään johtoon). Maksuvelvollisuus ei edellytä vahingon syntymistä, vaan sopimusehdon rikkominen on riittävä. Jos erillisestä sopimussakosta ei ole sovittu, tulee työntekijän korvata työnantajalle kilpailukieltosopimuksen rikkomisesta aiheutuvan vahingon vahingonkorvauslain säännösten mukaisesti. Vahingonkorvauksen määrä on riippuvainen tuottamuksen asteesta, eikä sen määrää ole rajoitettu. Toisin kun sopimussakon osalta on työnantajalla näyttötaakka aiheutuneesta vahingosta ja suuruudesta (syy-yhteys). Koska seuraukset kilpailukiellon rikkomisesta eroavat riippuen siitä sovelletaanko vahingonkorvauslain mukaista vahingonkorvausta tai erikseen sovittua sopimussakkoa, on tähän hyvä kiinnittää huomiota sopimusta allekirjoittaessa.